keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Ensilumi

Blogi on viettänyt muutaman päivän hiljaiseloa mökkeilyn, rakkaan mummun syntymäpäivien, päänsäryn ja muuttopuuhien takia, mutta nyt päätin ottaa pahvilaatikoiden keskeltä hetken esitelläkseni talven ihmemaan ensimmäisten lumihiutaleiden kauneutta. Ensimmäisiin lumiaamuihin herätessä ei voi olla hymyilemättä: pikku pakkasen kirvoittama aurinko saa valkoisen maan kimmeltämään ja hämmentyneen järven höyryämään jäättömyyttään. Myönnettävä on, että joulunodotus hiipi hitaasti mutta varmasti mieleen näiden lumipäivien aikana, kirkkaiden tähtiöiden kiihdyttäen sen sykettä.








torstai 25. lokakuuta 2012

Sopparuokaa

Kirpsakkaan torstai-iltaan sopi herkuttelu siskonmakkarasopalla. Rakastan sopparuokia ylipäänsä ja erityisesti tästä on mudostunut meidän taloudessa ruoka, jota pitää saada vähintään kerran kuussa. Parhaimmalta se maistuu toisen valmistamana, chilillä höystettynä ja ehdottomasti kuumana nautittuna.


tiistai 23. lokakuuta 2012

Ilotulitus

Linnanmäki sammutti sunnuntaina valonsa näyttävästi ilotulitesateen saattelemana, mutta onneksi luonnon ilotulitteet eivät vielä ole loppuneet.

Keväällä se alkaa sytytellä lankojaan ja ensimmäiset roomalaiset kynttilät näkyvät voikukkien, valkovuokkojen ja hiirenkorvien muodossa. Hiljalleen balladi syvenee ja ilotulitus kasvaa kesäkukkien väriloistoon, vihreiden sävyjen sinfoniaan, lähettäen suurimmat ja värikkäimmät rakettinsa nähtävillemme. Ja sitten, kun luulee että koko ilotulitus on jo ohi, niin syksy avaa ovensa ja räjäyttää vielä viimeiset sähikäiset oranssin, keltaisen ja punaisen eri sävyissä, hiipuen hiljalleen viimeistä tähtipommia myöten valmistautuakseen uuteen ilotulitukseen.

Nauttikaa viimeisistä tähtisateista :)








maanantai 22. lokakuuta 2012

Martat ja Nörtit

Noin vuosi sitten etsiskelin Helsingistä jonkinlaista harrastusta, jossa kohtaisivat yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Aikani tutkiskeltua erilaisia vaihtoehtoja päädyin tutustumaan tarkemmin Marttoihin ja sitä kautta erilaisiin marttayhdistyksiin, joita pääkaupunkiseudulla on runsaasti. Halusin nuorekkaaseen, aktiiviseen yhdistykseen ja sain vinkin, että voisin käydä tsekkaamassa Anarkistimarttojen toimintaa. Nimi Anarkistimartat tuntui itselleni vieraalta, mutta päätin tutustua tähän oudonnimiseen porukkaan. Ensimmäisessä tapaamisessa Kumpulan kylätilassa tapasin joukon eri-ikäisiä naisia, jotka olivat vastaanottavia, innostuneita ja aktiivisia - epäilyni nimen suhteen hälvenivät ja päätin ryhtyä anarkistimartaksi.

WÄRKfest saapui tietoisuuteeni viime keväänä, kun eräs kaverini kertoi olevansa järjestämässä tee-se-itse -kulttuurin festivaalia ja ajatteli, että voisin olla kiinnostunut aiheesta. Kävin haistelemassa ensimmäisessä tapaamisessa mistä oikein on kyse ja innostuin sinne kokoontuineista ihmisistä ja ideoista niin, että päätin olla mukana tulevasssa WÄRKfestissä tavalla tai toisella. Asiasta innostuneena mainostin tapahtumaa marttayhdistyksemme jäsenille ja löysin mukaani seitsemän motiovoitunutta wärkkääjää.

Suoraan sanottuna, koko tapahtuman idea ja idean mahtavuus aukenivat vasta itse tapahtumassa. Altpartyn juurille rakennettu WÄRKfest kokosi saman katon alle ehkäpä harvemmin kohtaavat käsityöihmiset ja koodaajat, erään lööpin mukaan martat ja nörtit. Oma ajatuksemme oli opettaa halukkaille virkkausta, matonkuteiden leikkausta, langan kehruuta ja nappikorujen valmistusta, sekä antaa ideoita miten vanhasta voi tedä uutta. Viereisellä pajalla sai tussimaalata oman lack-pöydän, toisella puolella tutustua vanhojen turvavöiden ja hinausliinojen uuteen elämään, toisaalla rakentaa oman tussirobotin tai tehdä oman pala-animaation! Verkostoitumista, ideointia, tietojen ja taitojen vaihtamista, yhteisöllisyyttä ja intohimoisia harrastajia!!!

Itse jäin pohtimaan sitä, kuinka samanlaisia intohimoiset harrastajat lopulta ovat, martat ja nörtit. 



Kirjoita lempisanasi.
3D tulostus käynnissä.
3D tulostetut Yodat 


Lapsuuden muistoihin pelaamalla.
Nappikoruja (pitsinen)

Energiankulutusindikaattori.

2008, 2009 ja 2010 vuosien sademäärät, sekä lumen määrät maaliskuussa (Cooking data).

Vanhat villapaidat ja -sukat langaksi, höysteeksi koirankarvoja.

Virkkauskoulu.

Tuunatut pöydät ilmestyvät katukuvaan vuoden sisällä (nuorisoasiainkeskus).

 Filminauhasta, matonkuteista ja napeista wärkättyjä rannekoruja.










perjantai 19. lokakuuta 2012

SMY -paketti nro 2

Tänään olikin tapahtumarikas perjantai. Tuli käytyä messuilla, laitettua vähän wärkkäyspistettä kuntoon kaapelitehtaalla ja niin, haettua Salaisen marttaystäväni lähettämä paketti nro 2! Koko SMY konsepti on mielestäni mielenkiintoinen ja mukaansatempaava: sen lisäksi että itse saa miettiä millaisen paketin kokoon kasaa ja ilahduttaa salaisesti toista ihmistä, niin saa myös itse aivan ihania paketteja. Me like it! 

Toisesta paketistani löytyi paljon puuhaa tulevalle marraskuulle. Ensinnäkin, ihmettelen jälleen miten SMYni on päässyt pääni sisälle ja osannut lähettää virkattujen muffinsien ja leivoksien ohjeita, sekä niihin tykötarpeet. Pohdin juurikin tällä viikolla, että olisi mukava virkata viikonlopun WÄRKfesteille muutama leivos koristamaan vanhoista astioista tehtyä tarjoiluastiaa - ja tsädääm, kaikki löytyy paketista! Sen lisäksi eilen kävellessäni sateessa puuvillaisen kirjakassin kanssa mietin, että olisi hyvä kun olisi sateenkestävä kassi, jossa kuljettaa syksyisin ei-märkyyttä kestäviä tuotteita - ja jälleen tsädääm, paketista löytyi tähän tarkoitukseen tähtikassi! 

Tähtikassin ja leivosohjeiden lisäksi paketista löytyi ihanan värisiä lankakeriä ja pyöröpuikko sekä niille tarkoitettu kaulurin ohje. Kädet syyhyävät jo päästä aloittamaan, mutta on maltettava vielä tovi muutaman muun työn takia. Kuvasta uupuu salmiakkipussi, joka aukesi heti kun se paketista paljastui eikä siis ehtinyt kiireiltään kuvaan. Kirsikkana kakun päällä oli vielä värikäs vihko (juuri se koko mitä käytän muistivihkoissa) sekä kahvikuppikortti SMYni terveisillä. 

Nyt virkkaamaan leivoksia - Kiitos salainen marttaystäväni!





torstai 18. lokakuuta 2012

Syksyinen sienikeitto

Sain eilen muovikassillisen suppilovahveroita (Kiitos Anneli!) ja tänään niistä muotoutui keitto, joka syöpöteltiin ciabattan kera. Makua keitolle antoivat sienien lisäksi koskenlaskijajuusto, ruokakerma ja paistettu pekoni. Keiton väri ja maku sopivat ulkona vallitsevaan säähän loistavasti - luonnon kanssa synkassa :)




tiistai 16. lokakuuta 2012

Cookie Dough

Tiedättekö mikä on leipomisen yksi parhaimpia puolia - välineisiin jäänyt raaka taikina :)

Kokkailu ja leipominen on mukavaa ja rentouttavaa, kun löytyy inspiraatiota. Nautin siitä, että saan laittaa kauniin raita- tai ruutuessun päälleni ja luoda jotain konkreettista, syötävää käsilläni. Leipomiseen liittyy erilaisia tekstuureita, jotka hellivät sormen tuntoreseptoreita sekä tuoksuja, jotka saavat odottamaan vesi kielellä leipomuksen valmistumista. Parasta kuitenkin on välineisiin jäänyt raaka taikina, jota voi syödä niin matkan varrella kuin paistumista odotellessakin - täytyy vain jättää hieman enemmän taikinaa kulhon reunoille. 

ps. Ben&Jerrys ymmärsivät raa'an taikinan arvon jo aikoinaan, luodessaan Cookie Dough -jäätelömaun :D


maanantai 15. lokakuuta 2012

I ♥ Villasukka

Sateisena maanantaiaamuna yksi parhaista asioista on villasukat. Itselläni niitä on tällä hetkellä korissa noin kuusi paria, joista haluan esitellä teille tämänhetkiset suosikkini. 

Uusimmat villasukkani sain 88-vuotiaalta isotädiltäni, jonka käsissä langat muuntuvat päivässä villasukiksi. Sain ensin vihertävänsiniset villasukat, mutta ne olivat tädin mielestä liian isot ja niinpä sain matkaan vielä toisetkin, vaaleanpunaiset. Rakastan niiden koristeellisuutta ja keveyttä, sekä tyttömäistä väriä 


Toiset villasukat sain viime talvena mieheni äidiltä ja ne nousivat heti villasukkakulutukseni kärkipariksi. Joka kerta kun laitan ne jalkaani, jaksan ihailla niissä näkyvää kuviointia sekä värejä. Hymyn nostaa huulille myös muistikuva isoista ja pienistä jaloista, joissa on samanlaiset villasukat 


Kolmantena esittelen äidin tekemät kestosuosikit, jotka olen jo kertaalleen parsinut pohjasta pidemmän käyttöiän toivossa. Harmaat, pitkävartiset sukat tuovat mieleeni vanhan tuvan, puulattiat ja joulun 




torstai 11. lokakuuta 2012

Merelliset tossut

Aikaisemmissa postauksissa on jo vilkkunut alla näkyvät vauvantossut, vaikkakin erivärisinä :) Eilen sain hyvän syyn ottaa jälleen virkkuukoukun käyttöön, sillä meillä oli tänään nimiäiset. Merelliset tossut saivat kylkiinsä ankkurinapit, jotka koitin kiinnittää vauvavarmasti. Illalla maljat nostettiin, ei ainoastaan uudelle nimelle, mutta myös yllätyshääparille! 

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kaurainen kantarellikastike

Tänään oli jälleen sellainen en jaksa mennä kauppaan -päivä ja kuitenkin nälkä kurni mahassa, joten jotain oli keksittävä. Löysin jääkaapista muutaman perunan, palan kukkakaalia ja kananmunia. Pakasteessa odotti kantarellipussi ja pian mielessäni oli hahmottunut tiistaipäivän lounas. Kantarellikastikkeesta tuli todella maukasta kaurakermalla, joten aion käyttää sitä kastikkeissa jatkossakin. Mausteina käytin timjamia, suolaa ja valkopippuria, ja suurustukseen käytin maizenaa. Ihana tavallisen tiistain, tavallinen ruoka :)


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Keltainen syksy

Ihana syyssää! Keskipäivällä puin pyhähameen päälle ja lähdin ulos auringonvaloa katsomaan. Nautin teen ja appelsiinimarmeladicroissantin ihastuttavassa TinTin Tangossa, jota voin lämpimästi suositella kaikille kotoisaa tunnelmaa arvostaville. Mietin jopa hetken croissantia maistellessani olinko todellakin Helsingissä vai jossain eteläeurooppalaisessa kaupungissa.. Matkani jatkui Hesperianpuistoon, jossa keltaiset lehdet ovat houkutelleet jo viikonpäivät tallentamaan syksyn väriloiston kameralle, ja nyt se on tehty. Tulkoon talvi ;) Uskomattoman kauniita keltaisia ja punaisia lehtiä kylpemässä syksyn auringossa ja miten kauniisti sininen taivas heijastui merenpinnasta! Sunnuntaista tuli varsinainen ulkoilupäivä, kun innostuimme vielä iltapäivästä lähtemään syksyn viimeiselle pyöräretkelle. Päivän kruunasi homemade-pannukakku mansikkahillolla ja kermavaahdolla  






perjantai 5. lokakuuta 2012

Aistikokemuksia

Mietin tänään sateessa kävellessäni ihmisen aistikokemuksia. Saan olla kiitollinen, että kaikki asitini ovat vielä suht hyvässä kunnossa ja saan kokea maailmaa kaikkien niiden kautta. Rakastan hipelöidä erilaisia materiaaleja ja saatankin kaupoissa kävellessäni ohimennen hipaista rekkitangossa roikkuvia vaatteita tai hyllyssä kököttävää outoa hedelmää. Nintendo VII:n ohjaimen suunnittelijat saavat allekirjoittaneelta plussapisteitä  peliä elävöittävän tuntopalautteen ansiosta ja kännykkäni paras puoli koon lisäksi on värisevä kosketuspalaute. Tunnustelkaa!

Tuoksut! Meren ja järven tuoksu kesätuulessa, sade ja syksy, ohi leijaileva parfyymi kadulla, vanhan talon historian havinaa huokuva aromi, niin ja ruoan tuoksu - mmmm. Miltä elämä tuntuisi ilman hajuaistia? Haistelkaa!

Oranssit, keltaiset ja punaiset lehdet puistoissa saavat luonnon huutamaan ääneen, tyyni järvenpinta yöttömässä yössä rauhoittaa levottomimmankin sielun, talven pimeydessä loistava tähtitaivas saa uskomaan jokaisen toiveen toteutumiseen  ja kevään kukkien väriloisto nostaa hymyn huulille aina uudelleen ja uudellen. Maailma on täynnä täydellisiä värejä ja väriyhdistelmiä, jotka kutkuttavat mielen jokaista sopukkaa. Katselkaa!

Lintujen laulu! Kevään tunnistaa ensimmäisenä lintujen kevätsirkutuksesta sekä purojen pulputuksesta. Lapsen nauru saa tekemään saman tyhmältä näyttävän tempun uudelleen ja uudelleen. Kuinka musiikki saa aikaan tunnereaktioita ja miten tärkeältä puhuminen tuntuu yksin vietetyn päivän jälkeen. Hiljaisuus, aaltojen ääni rantakivikossa, puissa suhiseva tuuli, kuiskaus korvassa. Kuunnelkaa!

Ja sitten se, kun vain tietää jotain, jota ei oikeastaan voi tietää. Tietää sen jossain sisimmässään.

torstai 4. lokakuuta 2012

Karjalanpaistia ja Kiitos

Tänään oli karjalanpaistipäivä. Pidän sen helppoudesta: lihat mausteiden, porkkanan ja valkosipulin kanssa uuniin muhimaan muutamaksi tunniksi ja vuolá - maukas ruoka on valmis. Tänään kylkiäisenä oli kaapista löytyneistä kasviksista kyhätty salaatti ja tietysti ruisleipää lientä varten. Nyt kun syön taas maito- ja gluteenituotteita, niin jälkiuunileipää on mennyt jonkin verran :) G+M kokeilusta jäi kaikenkaikkiaan hyvä fiilis gluteenittomien tuotteiden suhteen, ettei aina tarvitse käyttää ruista tai vehnää joka paikkaan, vaan herkulliset leivät syntyy ilman niitäkin. Ehkäpä seuraavaksi kokeilen sokerittoman tai hiivattoman ruokakuurin?

Ai niin! Kiitos kaikille saamastani blogi-palautteesta, niin kirjallisista kuin suullisistakin kommenteista. Tuntuu aika jännältä tietää, että joku oikeasti lukee tätä :) You make my day!


tiistai 2. lokakuuta 2012

Touhutiistai


Touhutiistai :) Mitä kaikkea yhteen päivään voikaan mahtua! Ensin pääsin päiväkävelylle maagisen suloisten kaksospoikien seurassa ja löysin samalla reissulla kirpparilta 60 sentillä ihanan vihreän vakosamettikankaan (kiitos Riikka!). Iltapäivästä tulin kotiin Hakaniemen hallin kautta, josta mukaan tarttui pala nokkosgoudaa, vihanneksia, naudan paistia ja lohta. Matkalla kotiin törmäsin vanhaan tuttuun kouluajoilta - ihana yllätys! Kotona lohi pääsi suolalla ja tillillä kuorrutettuna jääkaappiin muhimaan - itsetehty graavilohi on NIIN hyvää!



Päässäni on jo kuukauden ajan pyörinyt vanhoista vaatteista tehty lasten hame ja löysinkin siihen kaavan viime viikolla. UFF:in kahden euron päivästä löydetty ruudullinen naisten kauluspaita ja vintistä löytyneet vanhat farkut muuntuivat muutaman tunnin aherruksen tuloksena pienen tytön hameeksi. Ompelija oli tyytyväinen aikaansaannokseensa, vaikka pientä viimeistelyä se vielä vaatii :)



maanantai 1. lokakuuta 2012

Toivoton maanantai

Mökkiviikonlopun jälkeen on taas palattu arkeen ja byrokratian pariin. Koko päivä on ollut asioiden selvittelyä ja soittelua, joka on saanut silmäni vuotamaan toivottoman tytön kyyneliä. Onneksi tunteet tulee ja menee, jonka lisäksi niihin pystyy vaikuttamaan omilla ajatuksilla. Jätänkin siis nämä ajatukset tältä päivältä taakseni ja keksityn niihin, jotka saavat suupieleni ylöspäin.

Kaupungissa huomaan usein katselevani ikkunasta ulos, mutta näkymässä on lähinnä vastapäisen talon ikkunat. Kaupungilla liikkuessakaan ei aina aukene kuinka pitkällä syksyn väriloisto on, jonka takia syksyinen luonto lukeutui viikonlopun parhaaseen antiin. Väistämättä hymyilyttää myös muisto kaksivuotiaan kummityttöni kanssa leikitystä soutuleikistä, jossa riitti kun osasi laulaa sanat soutaa, soutaa edestakaisen liikkeen lomassa. Lähemmin ajateltuna viikonloppu oli täynnä ihania hetkiä, jolla kompensoida maanantain synkkyys: sohvaperunailta ystävän kanssa, perhepäivällinen, G+M kokeilun loppuminen isin kokkaamaan perunamuusiin, peurapaisti, rakkaudella lämmitetty rantasauna, kylmä järvivesi..

Elämässä on niin paljon pieniä hyviä hetkiä, jotka joskus meinaavat jäädä yhden huonon hetken jalkoihin. En suostu siihen. The little things.